Matkatessaan erään kerran Jerusalemiin pysähtyi apostoli Paavali antaakseen ohjeita Efeson seurakunnan vanhimmille. Kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi Paavali heille:
”Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden…”
”Kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne”, totesi Paavali Efeson seurakunnan vanhimmille tarkoittaen samalla sitä, minkä voimme lukea hieman myöhemmin samaisesta luvusta: ”Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.”
Apostoli ei siis ainoastaan hengaillut efesolaisten kanssa, vaan hän palveli heitä suurella sydämellä. Ja vaikka palvelun fyysisenä kohteena olivatkin ihmiset, totesi hän palvelleensa Herraa. Ihmeellisellä tavalla nämä kaksi liittyvätkin aina toisiinsa.
Mitä tarkoitti tässä kohden Herran palvelus? Kyyneliä ja koettelemuksia. Miksi? Uskonnollisten ihmisten salahankkeiden tähden. Aina on niitä, jotka vastustavat Jumalan tahtoa ja työtä.
Kohtaamistamme koetuksista huolimatta meidän tulisi palvella Herraa, kuten apostoli Paavali, kaikella nöyryydellä.