Tulla uskoon, siis pelastua - osa 2
On huomionarvoista, että sydämen ja suun uskon tulee olla samassa linjassa keskenään. Suun tunnustus ilmentää sydämen uskoa, jonka tulee kohdentua siihen, että Jeesus on Herra, joka on herätetty kuolleista. Toisaalla samainen apostoli osoittaa, että meidän uskomme on turha, ellemme usko Jeesuksen ylösnousemukseen.
Ja ihmeellinen on tämä ilmoitus, kun Paavali toteaa, että sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi, siis julistetaan Jumalan edessä syyttömäksi! Tähän liittyen hän toteaa toisessa kohden verraten meitä Abrahamiin: ” Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin, vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme, joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.”
Ensimmäisen ihmisen rikkomuksen – siis syntiinlankeemuksen tähden paratiisissa – jokainen ihminen on Jumalan edessä osallinen ensimmäisen ihmisen tottelemattomuuteen siihen saakka, kunnes hänen rikkomuksensa hänelle anteeksi annetaan.
Anteeksiantamus omistetaan omalle kohdalle uskon kautta siihen, että Jeesus kärsi meille kuuluneen rangaistuksen puolestamme ja että hänen ylösnousemuksensa takaa meille vanhurskauden, siis syyttömyyden Jumalan edessä.
- Room 4, 10 -
_whbg2.png)
